20-vuotiaitakin sairastunut – Jopa 7000 tamperelaista sairastaa tyypin 2 diabetestä tietämättään

20-vuotiaitakin sairastunut – Jopa 7000 tamperelaista sairastaa tyypin 2 diabetestä tietämättään

Väsyttää. Pää on sumuinen. Suu kuivuu, janottaa. Jalkoja särkee. Ärsyttää suunnattomasti.

Normipäivä vai oire jostain vakavammasta?

Diabetesliiton mukaan jopa 150 tuhatta suomalaista sairastaa tietämättään tyypin 2 diabetestä. Tampereen kokoisessa kaupungissa se tarkoittaa 7000 ihmistä, jotka mennä tallustavat eteenpäin tietämättä, että sairaus jo jäytää elimistöä.

Hiljaiseksi tappajaksi kutsuttu kakkostyypin diabetes on alkuvaiheessa oireeton vuosia. Kun oireita alkaa tulla, ne tulevat vähitellen ja huomaamatta. Niihin voi turtua.

– Tyypillisesti kakkostyypin diabetes on ylipainoisten, vanhenevien ihmisten sairaus, mutta usein sairastunut voi olla nuorehko ja aivan normaalipainoinen, kertoo radiologian erikoislääkäri Martti Kiuru Cityterveydestä.

Normaalipainoiset ihmiset voivat oireilla lievällä verensokeritason nousulla, ja olokin voi olla muuten aivan normaali. Jopa hyvinkin nuorten on raportoitu sairastuneen kakkostyypin diabetekseen.

– Suomessa tiedetään tapauksia, joissa jo 20-vuotiaat ovat sairastuneet kakkostyypin diabetekseen. Yhdysvalloissa on raportoitu teini-ikäisten ja jopa nuorempien sairastuneen nimenomaan kakkostyypin diabetekseen, eikä ykköstyypin diabetekseen, joka meillä Suomessa on lasten ja nuorten diabetesmuoto, Kiuru kertoo.

 

Mitä vaaraa kakkostyypin diabeteksestä sitten on?

 

– Aiempina vuosikymmeninä saatettiin ajatella, että lievästi koholla oleva verensokeri ei ole vaarallinen, mutta ihmisen eliniän pidentyessä komplikaatioita tulee yhä enemmän.

Jos veren glukoosipitoisuus eli verensokeri on liian korkea pitkään, komplikaatioita tulee. Yleisiä ja mahdollisia komplikaatioita ovat esimerkiksi sydänsairaus kuten sepelvaltimotauti, aivohalvaus, munuaisvauriot, silmävauriot, hermovauriot, jalkaongelmat ja hammassairaudet.

Pienten verisuonten vaurioita esimerkiksi varpaissa tai silmäpohjissa on vaikea tai mahdoton korjata sen jälkeen, kun niitä on tullut.

Kun kakkostyypin diabetes diagnosoidaan, sitä aletaan hoitaa joko ruokavaliohoidolla tai lääkehoidolla ja ruokavaliohoidolla.

– Tässä sairaudessa, niin kuin monissa muissakin elintasosairauksissa huono puoli on se, että ihminen ei tunne itseään sairaaksi. Motivaation löytäminen elämäntapamuutoksiin voi olla vaikeata, Kiuru kertoo.

Ruokavaliohoidon toteuttaminen on pääpiirteittäin helppoa: jos noudattaa valtion virallisia ravitsemussuosituksia, kiinnittää huomiota saadun rasvan määrään ja laatuun, vähentää suolan käyttöä ja syö kuitupitoista ruokaa, ei voi mennä pahasti vikaan.

– Enää ei ajatella, että pitäisi erityisesti välttää sokeria. Kuitupitoinen ruoka hidastaa glukoosin imeytymistä suolistossa, ja se pitää verensokeritasoa tasaisena, Kiuru selventää.

Myös lääkehoito on viime vuosina kehittynyt niin, että ne ovat käyttäjäystävällisempiä. Hypoglykemian eli verensokerin laskeminen liian matalalle tasolle riski on pienempi.