Oletko riskiryhmässä sairastua diabetekseen – 4 hälytysmerkkiä

Oletko riskiryhmässä sairastua diabetekseen – 4 hälytysmerkkiä

Diabetes tarkoittaa sitä, että veren sokeripitoisuus on kasvanut liian suureksi. Diabetes ilmenee, kun insuliinihormonin eritys loppuu tai eritys on insuliiniherkkyyden heikentyessä riittämätöntä.

Toisin kuin tyypin 1 diabetes, tyypin 2 diabetes kehittyy yleensä aikuisiällä, ja siihen vaikuttavat henkilön omat elintavat.  Diabetekseen johtavia syitä voivat olla myös tietyt insuliinin eritystä vähentävät tai insuliiniherkkyyttä heikentävät sairaudet. Myös haimatulehdus voi johtaa diabeteksen syntyyn.

– Diabetes lisää valtimotautien vaaraa, kuten aivo- tai sydäninfarktiriskiä, joten siltä välttyminen on ehdottoman tärkeää, sanoo yleislääkäri Risto Laitila.

Keinot pitää tyypin 2 diabetes kurissa löytyvät omasta arjesta.

– Välttämällä ylipainoa ja tarkkailemalla vyötärönmittaa saa jo paljon aikaan. Tämä tarkoittaa painonhallintaa, liikuntaa ja sydänystävällisiä ruokia sekä tupakoimattomuutta. Varhaisvaiheen taudista voi näillä keinoin jopa parantua, Laitila kertoo.

Lue alta lista riskitekijöistä ja ensimmäisistä merkeistä, jotka saattavat kertoa diabeteksesta.

  1. Uudet tuntemukset ja oireet

Tyypin 2 diabetes kehittyy hitaasti ja on usein oireeton. Diabeteksesta voivat vihjata väsymys, virtsanerityksen lisääntyminen, jano ja tahaton laihtuminen. Muita oireita voivat olla jalkasäryt, masennus ja ärtyisyys sekä näön heikkeneminen.

  1. Omenavatsa

Vyötärön ympärysmitta voi olla jo vihje insuliiniherkkyyden heikkenemisestä, joka johtaa diabetekseen. Insuliiniherkkyys alkaa heiketä, kun ympärysmitta on miehillä yli 94 cm ja naisilla 80 cm. Kotikonsti  tyypin 2 diabeteksen hoitoon ja ennaltaehkäisyyn on kalorikuri. Se pitää mittanauhan lukemat kurissa.

  1. Perinnöllisyys ja riskigeenit

Perimä vaikuttaa diabeteksen puhkeamiseen. Lähtökohtaisesti voi ajatella, että jokaisella meillä on jokin tyypin 2 diabetekselle altistava riskigeeni. Jos insuliiniherkkyys heikkenee vaikkapa ylipainon takia, insuliinituotannosta vastaava haima ei kykene lisäämään insuliinintuotantoa riittävästi, jotta verensokeri pysyisi normaalina. Tyypin 2 diabetesta sairastavien lähisukulaiset ovat erityisesti vaaravyöhykkeessä –  heidän kannattaa seurata painon ja vyötärönmitan lisäksi myös verensokeriarvojaan.

  1. Raskaus

Raskausajan hormonimuutokset heikentävät insuliiniherkkyyttä, ja insuliinin tarve kasvaa 2–3-kertaiseksi. Tässäkin kohtaa kuvaan astuu perimä. Mikäli äiti kantaa riskigeeniä, hänen haimansa ei pysty lisäämään insuliinin tuotantoa riittävästi. Tästä on seurauksena raskausajan diabetes. Synnytyksen jälkeen sokeriarvot yleensä normalisoituvat, mutta äidin kannattaa tiedostaa, että hänellä on riski sairastua diabetekseen myöhemmin, vaikka ei tulisikaan enää raskaaksi.

Riskilaskurit ovat näppärä apukeino selvittää tarkemmin, mikä on oma riski sairastua  diabeteksen: http://www.diabetes.fi/diabetestietoa/diabeteksen_ehkaisy/riskitesti.

Verensokeriarvoja ja insuliiniherkkyyttä voi myös testata erilaisin laboratoriokokein. Paras laboratoriokoe on kahden tunnin glukoosi eli sokerirasituskoe. Diabeteksesta kertoo myös paastoplasman glukoosipitoisuus eli paastosokerin arvo. Henkilöllä on riski sairastua diabetekseen, kun paastosokerin arvo on yli 5,6 ja 2 tunnin rasituskokeen arvo yli 7,8. Kun nämä arvot ovat ylittäneet 7 ja 11,1, henkilöllä on diabetes.

Tags:
,